Liikkuva nuorisotyö nyt ja tulevaisuudessa  

Yhdessä kirjoittaneet: Aino Tormulainen & Eila Kauppinen

Miltä liikkuvan nuorisotyön tulevaisuus näyttää? Mitä haasteita ja mahdollisuuksia on tunnistettu? Miksi liikkuvaa nuorisotyötä tarvitaan myös tulevaisuudessa?

Tässä tutkimushankkeemme viimeisessä blogikirjoituksessa pohdimme liikkuvan nuorisotyön tulevaisuutta. Liikkuvat palvelut eivät ole uusi asia, vaan pikemminkin uudelleen keksitty tai muistettu asia. Kauppa-autot, kirjastoautot ja jo 1970-luvulla valtion nuorisoneuvoston kokeiluna Iisalmessa ajellut nuorison disco-bussi ovat vieneet palveluja sinne, missä niitä ei ole. Liikkuvat palvelut ovat nuorisotyön tavoin käytössä myös muilla toimialoilla. Liikkuen on yhdenvertaisuusperusteella lähdetty tarjoamaan esimerkiksi pankkipalveluja, hammashuoltoa, poliisin lupapalveluja sekä A-klinikan terveysneuvontaa (Poliisi 2022; S-kanava 2022; YLE 2017; 2022). Emme ole siis uuden äärellä ja etenkin nuorisotyössä kaduilla työtä on tehty ennenkin.

Tulevaisuuden nuorisotyön muotoja selvittäneessä hankkeessa (Malm 2021) kentän toimijoiden näkemykset tulevaisuuden nuorisotyön areenoista ovat moninaiset. Digitaalisen nuorisotyön, erityisnuorisotyön tai etsivän työn, pelitoiminnan ja koulunuorisotyön merkityksen uskottiin ammattilaisten vastausten perusteella vahvistuvan (Mt., 25–26.) Tulevaisuuden nuorisotyön toimintaym­päristöjen uskotaan olevan aiempaa moninaisempia. Yli 60 prosenttia vastaajista uskoi katutyön tai jalkautuvan työn merki­tyksen kasvavan, ja nuorten suosimat julkiset paikat nähtiin yhtenä mer­kittävimmistä paikoista, joissa työtä tehdään enemmän kuin esimerkiksi organisaatioiden omissa nuorille suunnatuissa tiloissa. (Mt., 31–33, 50, 71.) Koronapandemia muutti keväällä 2020 nuorisotyönkin toimintaympäristöjä nopeasti ja sen myötä jalkautuva ja liikkuvakin nuorisotyö lisääntyivät selvästi (Kivijärvi ym. 2022, 36–37.)

Miltä tilanne nyt ja tulevaisuudessa näyttää? Alan toimijat vastasivat

”Liikkuen läsnä, hetkessä teille” -tutkimusraporttia varten toteutettiin vielä hankkeemme lopussa, touko-elokuussa 2022 kysely, jolla kartoitettiin liikkuvan nuorisotyön toiminnan mallia, tavoitteita, kohderyhmiä sekä näkyjä tulevaisuudesta. Avoimeen, etenkin liikkuvan ja kunnallisen nuorisotyön- verkostoissa markkinoituun kyselyyn vastasi 16 liikkuvaa toimintaa toteuttavaa tahoa eri kokoisista taustaorganisaatioista, pääosin kunnista. Näistä 11 tekee liikkuvaa nuorisotyötä ympärivuotisesti ja viisi jaksoittain, pääosin kesätoimintana. Toimintakertoja on yhdestä kerrasta 4–5 kertaan viikossa, yleisimmin liikutaan 3–5 kertaa viikossa. Liikkuvassa nuorisotyössä 15 vastaajalla on kutsuperiaate käytössään, eli nuoret voivat kutsua toiminnan luokseen. Sen lisäksi eniten tehdään kartoitusajoja ”etsitään” nuoria tai ajetaan auto pop up -tyyliin parkkiin. Seitsemän toimijaa käyttää myös pysäkkiaikataulua. Liikkuvassa nuorisotyössä tavoitetaan eniten 13–15 vuotiaita (81%), 16–18-vuotiaita (75%) ja alle 12-vuotiaita (25%). Myös yli 18-vuotiaita tavoitetaan, mutta selkeästi vähemmän. Kaikilla kyselyyn vastanneilla toimijoilla on liikkuvaan työhön kohdennettu henkilöstöä, keskimäärin neljä työntekijää osallistuu liikkuvan työn toteuttamiseen. Kuusi toimijaa tekee liikkuvaa nuorisotyötä yhteistyössä jonkin toisen organisaation, kuten seurakunnan kanssa, viidellä vastaajista on mukana vapaaehtoisia.

Monen liikkuvaa nuorisotyötä totettavan toimijan näkemyksen mukaan heidän toteuttamansa työtavan tulevaisuus näyttää valoisalta.

Kartoitukseen vastanneista toimijoista ensimmäiset ovat aloittaneet liikkuvan nuorisotyön 2015 ja viimeisimmät aloittivat vuonna 2021. Osalla toimijoista oli kokemusta Wauto-jaksosta, jonka jälkeen omaa toimintaa lähdettiin kehittämään. Tulevaisuutta sävyttävät kuitenkin tietynlainen epävarmuus, mutta myös perusteltu tarve sekä toiveikkuus ja unelmat. Seitsemän vastaajaa totesi heidän toteuttamansa liikkuvan nuorisotyön olevan pysyvää, vakituista toimintaa kunnassaan. Muutamat hankemuotoisesti toimineet liikkuvat yksiköt olivat äskettäin saaneet toiminnan vakiintuneeksi tai pysyväksi osaksi nuorisopalvelujen kokonaisuutta ja samansuuntainen kehitystoive tuli esiin muissakin vastauksissa. Kaikki kartoitukseen vastanneet näkevät liikkuvalle nuorisotyölle olevan paikkakunnallaan yhä tarvetta. Nuoria on tavoitettu lisää ja liikkuminen on koettu hyväksi keinoksi kohdata nuoria yleisesti, mutta etenkin niitä nuoria, jotka eivät esimerkiksi osallistu harrastustoimintaan. Tulevaisuudessa toimijat pyrkivät lisäämään vakiajopäiviä sekä monipuolisempaa toimintaa. Kesätoimijat toivovat saavansa jatkoa myös seuraavalle kesälle.

Haaveet vastauksissa liittyvät toisen liikkuvan yksikön saamiseen ja lisähenkilökuntaan. Lisäksi mahdollisuuksina mainitaan myös lähikuntayhteistyö liikkuvassa nuorisotyössä ja sen käynnistäminen.

Näiden liikkuvaa nuorisotyötä toteuttavien toimijoiden vastausten perusteella liikkuva nuorisotyö on voimissaan ja sillä on varsin vakiintunut tila sekä myönteinen tulevaisuus. Työlle on tarvetta ja tarve on mitä ilmeisemmin myös osattu osoittaa ja perustella ympärivuotisen ja vakiintuneen toiminnan määrän perusteella. Näiden 16 toimijan perusteella ei toki voida vielä piirtää kovin tarkkaa tulevaisuuden kuvaa, mutta ainakin myönteisten kokemusten perusteella kannustaa kuntia liikkuvan nuorisotyön kokeiluihin edelleen.

Kommentoiva ja keskusteleva paneeli: Liikkuva nuorisotyö ja sen tulevaisuus kunnallisessa nuorisotyössä

Emmi Erkkilä ja Jonna Kaivoluoto Tampereelta (vas.), Niilo Karjalainen Aseman Lasten WoW-hankkeen Pohjois-Suomen koordinaattori, Triin Peltovuori Espoosta ja Roy Pietilä Aseman Lasten WoW-hankkeen kaksikielisen toiminnan koordinaattori keskustelivat paneelissa liikkuvan nuorisotyön tulevaisuudesta. Kuva: Teemu Hanhineva

”Liikkuen läsnä, hetkessä teille” -tutkimusraportin julkistamistilaisuudessa kuultiin kentän toimijoita tulevaisuutta pohtivassa paneelikeskustelussa. Keskustelun teemat liittyivät liikkuvan nuorisotyön erityisiin osaamisiin, alan koulutukseen sekä sen paikkaan nuorisotyön kokonaisuudessa. Tutkimustuloksissa liikkuvan nuorisotyön osaamistarve näyttäytyi melko laajana kenttänä aina sosiaalisesta mediasta nuorten hengailupaikkojen tunnistamiseen ja auton huoltoon (Tormulainen & Kauppinen 2022, 151–152). Paneelikeskustelussa usean toimijan suusta kuultiin, että paljon tästä työmuodosta oppii itse tekemällä, mutta on myös seikkoja, joihin voidaan koulutuksella vaikuttaa.

Paneelissa nostettiin esille tulevaisuuden nuorisotyön monikenttäisyys. Se, että koulutus jo huomioisi ja toisi esille, näyttäisi ja tutustuttaisi paremmin nuorisotyön erilaisiin toimintaympäristöihin ja työn tekemisen tapoihin, joista liikkuva on yksi tämän päivän ja tulevaisuuden malli. Aseman Lasten hankekoordinaattori Niilo Karjalainen summasi paneelin keskustelua koulutukseen ja liikkuvaan nuorisotyöhön liittyen kolmesta näkökulmasta

1. Koulutuksessa on mahdollista oppia työotteesta, siitä kuinka muuttuvassa maailmassa opitaan joustamaan ja mukautumaan,
2. verkostoissa ja vertaisryhmissä, kuten liikkuvan nuorisotyön ammattilaisia yhteen kokoavassa verkostossa voidaan oppia toisilta käytännön vinkit niin auton pesettämistä, renkaiden vaihdoista, teippauksista ja verhoilustakin,
3. erilaisissa koulutusympäristöissä voidaan täydentää omaa osaamista ajankohtaisista ilmiöistä tai esimerkiksi sosiaalisen median työkaluista, joilla vastataan liikkuvan nuorisotyön tarpeisiin, tätäkin voidaan tehdä liikkuvan nuorisotyön verkoston tasolla, nopeasti tilanteisiin vastaten.

Työotetta ja työn ydintä, kohtaamista pystytään opettamaan – ja opetetaan nuorisotyön koulutuksessa.

Itse autoon ja toiminnan käynnistämiseen liittyvään käytännön puoleen on hyvä hakea apua ja oppia verkostoista, aiemmin näitä asioita kohdanneilta.

Yhdessä panelistit nostivat esille haasteista myös sen, mitä osataan tai tulee osata viiden vuoden päästä ja kuka osaamista tukee tulevaisuudessa? Kuinka voidaan olla ja pysyä ajan hermolla, kuinka joustavasti liikkua ja vastata tarpeeseen, kun työ itsessään ja sen perustelu on melko kuormittavaa? Liikkuvan työn toimijat ovat joutuneet monin paikkakunnin perustelemaan paikkaansa ja tarvettaan monilla tasoilla. Liikkuvassa nuorisotyössä tarve voi myös muuttua ja toimijoita mietityttää, onko mahdollisten muutosten myötä edessä jälleen samanlaiset perustelut olemassaolosta.

Aseman Lasten kaksikielisestä Wauto-toiminnasta vastaava Roy Pietilä korosti niin liikkuvan nuorisotyön nykyisissä kuin tulevaisuudenkin haasteissa verkostoyhteistyötä. Hänen kokemuksensa mukaan verkostoyhteistyö usein tippuu pois ja unohtuu, sillä varsin monilla paikkakunnilla verkostot perustuvat henkilökemioihin tai yksittäisiin työntekijöihin. Tulevaisuudessa yhteistyön kehittäminen niin organisaatioiden sisällä kuin muiden toimijoiden kanssa olisi olennaista. Voisiko verkostoihin liittyvä koulutus lisätä ymmärrystä ja siten niiden toimivuutta?

Toisena Pietilä nosti vaikuttamisosaamisen, joka voisi olla yksi lisäkouluttautumisen teema. Vaikuttamistyötä, oman työn merkityksen osoittamista on nimittäin nuorisoalalla tehtävä enemmän. Kuinka kunnallisessa nuorisotyössä kaikki toimijat, ei vain nuorisopalvelujen esihenkilö, oppivat perustelemaan, vaikuttamaan ja tuomaan esille mikä heidän ammattialassaan on merkittävää? Lisää oppia voitaisiinkin tarjota esimerkiksi argumentaatio-osaamiseen, eli siihen kuinka asioista kerrotaan siten, että sanat myös vakuuttavat. Samasta asiasta muistutti julkistamistilaisuuden puheenvuorossaan opetus- ja kulttuuriminiteriön Henni Axelinkin: omasta työstään ja sen merkityksestä kertominen kuuluu tämän päivän nuorisotontekijän osaamispalettiin siinä, missä nuorten kohtaaminenkin. Liikkuvan nuorisotyön verkoston toimijat ovatkin ilmaisseet olevansa tulevaisuudessa kiinnostuneet jatkokehittämään toiminnan raportointia edelleen, sillä raportointi ja sitä myötä työn sanoittaminen on koettu hyödyllisenä.

Paneelissa todettiin, että liikkuva nuorisotyö on hyvä tapa tehostaa toimintoja ja palvelutarjontaa, etenkin jos verkostotyö- ja lähikuntayhteistyö saadaan toimivaksi. Tampereella liikkuvaa nuorisotyötä äskettäin Liikkis-autolla aloittaneet Emmi Erkkilä ja Jonna Kaivoluoto toivat esille uuden toiminnan käynnistämisen haasteet sekä erityisesti heillä ajankohtaiset pohdinnat siitä, kuinka eri nuorisotyön toimintaympäristöjä ja tarpeita voitaisiin yhdistää. Mikä voisi olla liikkuvan nuorisotyön rooli esimerkiksi kouluilla? Yhdistyisikö koulunuorisotyö luontevasti liikkuvaan nuorisotyöhön? Käytännössä on tunnistettu heti se, että tähän tarvittaisiin jälleen lisää resursseja: auton ja työntekijöiden olisi oltava liikkeellä päivällä koululla ja illalla vapaa-ajan paikoilla. Triin Peltovuori Espoon Liikkuvasta korosti puheenvuorossaan myös liikkuvan nuorisotyön alueellisuutta ja paikallisia toteutustapoja sekä sitä, että nuorisotyö nyt ja tulevaisuudessa on moninaista ja toimii moninaisissa ympäristöissä.

Jaksottaminen yhtenä tulevaisuuden mallina? Yhteistyö ja joustavuus valtteina

Liikkuvan nuorisotyön tutkimuksen tulevaisuuteen liittyvistä huomioista keskeisimpinä nostamme nuorisotyön kehittämisen. Kyse on yhtäältä resursseista: kun kehitetään uutta, on siihen varattava resurssia ja mietittävä mistä se on pois, vai ollaanko valmiita jopa satsaamaan lisää.

”Liikkuen läsnä, hetkessä teille” -tutkimusraportin julkistamistilaisuudessa kommenttipuheenvuoron pitänyt Nuorisotyön ja -politiikan vastuualueen johtaja Henni Axelin Opetus- ja kulttuuriministeriöstä korosti liikkuvan nuorisotyön tulevaisuusnäkymissä kuntien autonomisuutta päättää itse palvelujensa toteuttamisen tavoista ja niihin resurssoinnista. Ministeriön terveisissä kuului realiteetti siitä, ettei erillisrahoituksella tai projektityyppisillä kokeiluilla voida rahoittaa pysyvää toimintaa. Kokeilujen myötä voidaan nähdä, kuinka liikkuva nuorisotyö kunnallisena palveluna eri paikoissa toimii ja jokainen kunta sen jälkeen päättää itse minkä muotoista toimintaa toteuttaa.

Pallo on siis kunnilla. On tunnistettava paikalli­sesti, miksi ja milloin liikkuvaa nuorisotyötä tarvitaan ja tehdään. Onko se tietyn vuodenajan toimintaa, toteutetaanko sitä muutaman kuukauden mittai­sina jaksoina kerrallaan, miten se asettuu osaksi nuorisopalvelujen koko­naisuutta? Voisiko jaksottaminen mahdollistaa lähikuntayhteistyön ja esimerkiksi kalliin investoinnin, auton hankinnan ja sen jakamisen?

Joka paikassa liikkuvaa nuorisotyötä ei tarvita aina ja koko ajan. Olisiko WoW-hankemallin jatkaminen mahdollistamassa jaksotyyppisesti kiertä­viä autoja, jolloin nuoria eri ympäristöissä tavoitettaisiin, kohdattaisiin ja parhaassa tapauksessa kiinnitettäisiin muihin palveluihin? Liikku­vassa nuorisotyössä voidaan suhteellisen helposti kokeilla jaksottami­sen mallia ja soveltaa palvelua vastaamaan tiettyyn tarpeeseen. Liikkuva yksikkö voi toimia joustavasti ja liikkua jaksoissa, ja sen toiminta-aika voi olla kalenterivuonna liikkuva sekä tilanteisiin ja tarpeisiin vastaava.

Liikkuva nuorisotyö voi olla mahdollisuus monitoimijaisen yhteistyön ja verkostotyön lisääntymiseen ja vahvistumiseen. Auto mahdollistaa konkreettisen yhteiseen työvuoroon lähtemisen sekä tarjoaa erilaisille ammattilaisilla kurkistuksen alueelliseen nuorisokulttuuriseen maisemaan. Liikkuvan nuorisotyön tutkimusaineistojen perusteella moniammatillinen yhteistyö liikkuvan nuorisotyön kehyksessä onnistuu suhteellisen hyvin ja sitä voitaisiin tehdä yhä enemmän. Myös Karla Malmin (2021, 43) tulevaisuuden nuorisotyötä selvittäneessä hankkeessa, nuorisotyöntekijät uskovat tulevaisuudessa työskenneltävän usein oman alueen moniammatillisen työryhmän jäsenenä. Tutkimustuloksemme vahvistavat käsitystä siitä, että nuorisotyön uusiutuminen edellyttää paitsi työn tekemistä perintei­sistä poikkeavissa ympäristöissä, myös työskentelyä hyvinkin erilaisten ammattilaisten kanssa (Tormulainen & Kauppinen 2022, 149).

Nuorisotyössä toteuttamisen tapa voi elää ja muuttua nopeastikin ja joustaen muokkaantua ajassa ja paikassa paremmin toimivaksi. Liikkuva nuorisotyö on tunnistettu ja määritetty tällaiseksi joustavaksi ja reaktiiviseksi työskentelytavaksi (Kauppinen & Tormulainen 2022, 56–60), jota tulevaisuudessa yhä enemmän saatetaan tarvita. Kuntakohtaisia tarpeita katsoessa, liikkuva nuorisotyö voi olla yksi tällainen mahdollisuus elää ajassa ja joustaa. Liikkua myös työskentelytapojen sekä toimijoiden välillä. Tietynlainen joustavuus lienee työelämässä ylipäänsä tärkeimpiä tulevaisuustaitoja (ks. esim. Työterveyslaitos; Kokkinen 2020, 36, 78) ja liikkuva nuorisotyö omaa itsessään jo sen ominaisuuden.

Tulevaisuuden alueelliset ratkaisut

Miksi liikkuvaa nuorisotyötä tarvitaan myös jatkossa? Ennaltaehkäisevänä, inklusiivisena työtapana liikkuvassa nuorisotyössä ollaan matalan kynnyksen palvelun tarjoamisen ja eteen­päin ohjaamisen mahdollisuuden äärellä, samalla kuitenkin kaikkia nuoria kohdaten. Syrjäytymistä ehkäisevästä näkökulmasta liikkuminen ja nuorten tavoittaminen moninaisissa toimintaympäristöissä on merkityksellistä.

Väestökehitys ja paikalliset ratkaisut määrittävät myös liikkuvan nuorisotyön tulevaisuutta, kuten olemme tutkimusraportissamme useaan otteeseen todenneet: liikkuvan nuorisotyön tarpeet, toteuttamistavat ja mahdollisuudet sekä haasteet ovat paikkakuntakohtaisia (ks. esim. Tormulainen & Kauppinen 2022, 156). Sen vuoksi tulevaisuuden malleista emme mekään voi suoraan sanoa edellä esittämiämme muutamia havaintoja enempää. Tulevaisuuden kysymyksenä on myös se, miten liikkuva, autoilla toteutettava nuorisotyö voisi olla ympäristöystävällisempää ja ekologisesti kestävämpää. Kriittisenä näkökulmana tutkimuksessa nousi myös liikkuvan nuorisotyön toiminta todella pitkien välimatkojen alueilla, joissa valtaosa työajasta voi mennä jo itse ajamiseen. Palveleeko toiminta silloin tarkoitustaan tai miten toiminta voidaan organisoida niin, että se palvelee tarkoitustaan?

Tämä on tutkimushankkeemme viimeinen blogikirjoitus. Tutkimusraportti on julkaistu ja hanke paketoitu. Tiiviisti kentän kanssa yhteistyössä toteutetusta tutkimuksesta toivomme olevan kaikille liikkuvaa nuorisotyötä tekeville ja sellaista suunnitteleville hyötyä. Mielellämme kuulemme myös palautetta tutkimuksesta sekä siitä, kuinka tutkimusta on mahdollisesti pystytty hyödyntämään ja käyttämään nuorisoalalla.

Liikkuvan nuorisotyön erityisyys, ja tulevaisuuspotentiaali, on sen joustavassa luonteessa.  Joustavuus on myös säilytettävä, jotta liikkuva nuorisotyö voi vastata nuorten ja alueiden muuttuviin tarpeisiin, myös tulevaisuudessa.

LÄHTEET

Kauppinen, Eila & Tormulainen, Aino 2022. Liikkuva nuorisotyö käsitteenä ja käytäntöinä. Teoksessa Aino Tormulainen & Eila Kauppinen 2022. Liikkuen läsnä, hetkessä teille. Tutkimusraportti liikkuvasta nuorisotyöstä. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 173. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 146. Viitattu 12.9.2022 https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/liikkuen-lasna-hetkessa-teille-2022-final.pdf

Kivijärvi, Antti & Kauppinen, Eila & Kiilakoski, Tomi & Leskinen, Juha 2022. Hidasta kasvua, lisääntyviä vastuita – kunnallinen nuorisotyö Suomessa 2021. Nuorisotutki­musseuran/Nuorisotutkimusverkoston julkaisuja 238. Lahti: Kanuuna & Nuoriso­tutkimusseura.

Kokkinen Laura 2020. Hyvinvointia työstä 2030-luvulla. Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä. Helsinki: Työterveyslaitos. Viitattu 12.9.2022 https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140712/Hyvinvointia%20ty%C3%B6st%C3%A4%202030-luvulla.pdf

Malm, Karla 2021. ”Parempi vaihtoehto kuin 80-luvun Suomi”? Nuorisotyön tekijät, paikat ja ympäristöt vuonna 2030. Hankeraportti. Helsinki: Humanistinen ammattikorkeakoulu. Viitattu 12.3.2022 https://www.humak.fi/wp-content/uploads/2021/04/Parempi-vaihtoehto-kuin-80-lu­vun-Suomi.pdf

Poliisi 2022. ”Lupapalveluauto palvelee asiakkaita Tampereella”, uutinen 14.10.2021. Viitattu 15.9.2022 https://poliisi.fi/-/lupapalveluauto-palvelee-asiakkaita-tampereella

S-kanava 2022. S-kanava, S-biili. Viitatttu 5.9.2022  https://www.s-kanava.fi/asiakasomistajuus/asiakaspalvelu/s-biili/)

Tormulainen, Aino & Kauppinen, Eila 2022. Liikkuen läsnä, hetkessä teille. Tutkimusraportti liikkuvasta nuorisotyöstä. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 173. Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja, 146. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/liikkuen-lasna-hetkessa-teille-2022-final.pdf

YLE 2017: Degerman, R. (5.5.2017) Liikuteltavan hammashoitolan voi taitella vaikka auton peräkonttiin – 20 000:lla eurolla palvelut saa lähes mihin tahansa. Viitatttu 5.9.2022 https://yle.fi/uutiset/3-9584292?origin=rss

YLE 2022: Punkari, P. (18.8.2022) Liikkuva yksikkö tuo avun pienten paikkakuntien huumeiden käyttäjille – A-klinikan pakettiautosta saa puhtaita neuloja ja neuvontaa. Viitatttu 5.9.2022 https://yle.fi/uutiset/3-12577035